Vaarallisia ainesosia sisältävät kemialliset tuotteet merkitään vaaralausekkeilla ja turvatoimilla (H- ja P-lausekkeet) sekä niihin kuuluvilla symboleilla. Maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmä (GHS) on pantu täytäntöön Euroopassa CLP-asetuksella (Classification, Labelling and Packaging; luokittelu, merkintä ja pakkaaminen). Tämä määrittää, kuinka kemialliset aineet ja seokset on merkittävä. Vaaramerkintä ilmoittaa käyttäjälle, että tuote saattaa aiheuttaa terveysvaaroja, ja samanaikaisesti se antaa suosituksia tuotteen turvalliseen käsittelyyn.

Vaarallisia aineita koskeva määräys (GEFSTOFFV)

Saksan 26.8.1986 päivätty GefStoffV (vaarallisia aineita koskeva määräys) kaikkine väliaikaisine muutoksineen löytyy mm. täältä (https://www.baua.de/DE/Themen/Arbeitsgestaltung-im-Betrieb/Gefahrstoffe/Arbeiten-mit-Gefahrstoffen/Gefahrstoffverordnung/Gefahrstoffverordnung_node.html).

GefStoffV säätelee kattavasti kaikenlaisten vaarallisten aineiden luokittelun, merkinnän ja käsittelyn.

GefStoffV määrittää jokaiselle vaarallisia aineita käsitteleville tai sen toimeksi antaville (työnantaja) mm. seuraavat velvollisuudet (lyhennettynä).

Painos: 06/2015

Tiedonkeruu ja riskin arviointi (GefStoffV 6 §)

Ennen töiden aloittamista työnantajan on määritettävä, suorittavatko työntekijät vaarallisia aineita käsittäviä tehtäviä. Tietolähteenä voidaan käyttää mm. astioiden painatuksia, tuotetietoja, käyttöturvallisuustiedotteita tai valmistajan antamia tietoja. Jos tässä tarkastuksessa havaitaan, että työskennellään vaarallisten aineiden parissa, työnantajan on arvioitava kaikki työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat vaarat ja ryhdyttävä tarvittaviin suojatoimenpiteisiin. Arviointi tapahtuu. huomioimalla mm. seuraavat seikat:

• aineiden tai valmisteiden vaaralliset ominaisuudet,
• räjähdyksen laajuus, laatu ja kesto,
• työolosuhteet ja menetelmät,
• työpaikan raja-arvot,
• toimenpiteiden tehokkuuden määrittely ja arviointi, esim. tuuletus, poistoimu, hengitys- tai pölysuoja, suojavaatetus

Ohjeita tarpeellisista työsuojelutoimenpiteistä löytyy esim. vaarallisia aineita koskevien teknisten sääntöjen (TRGS-) ja GISCODE-tuoteryhmätiedoista tai niitä voi kysyä rakennusalan ammattiliitosta. Tämän arvioinnin tulokset on dokumentoitava.

Suojatoimenpiteet (GefStoffV §§ 8-11)

Riskin arvioinnista saadaan työstettävän vaarallisen aineen / vaarallisten aineiden vaarapotentiaali sekä käyttömäärä ja käsittelyn kesto. Näistä tiedoista saadaan määriteltävät suojatoimenpiteet, jolloin voimassa on yleisesti seuraava: mitä vähemmän vaarallisia aineita käytetään, sitä vähemmän suojatoimenpiteitä tarvitaan, mitä enemmän vaarallisia aineita käytetään, sitä vaativampia ovat tekniset ja organisatoriset vaatimukset sekä käytettävä henkilökohtainen suojavarustus työntekijöiden suojaksi. GefStoffV 2010 -asetuksen uudelleen laadinnan yhteydessä annettu suojatasokonsepti, joka edellytti todellisen vaaran mukaan suunnatun toimenpiteiden luokittelun, tarjoaa edelleen käytännöllisen, käyttäjäystävällisen avun soveltuviin suojatoimenpiteisiin ryhtymiseksi vaarallisten aineiden käsittelyssä:

Taso 1 – vähäinen vaara: Vähimmäistoimenpiteet vähäisessä vaarassa ja altistuksessa, esim. paikkaustyöt ärsyttäväksi merkityllä korjauslaastilla. Vaaran minimointi organisatorisilla toimenpiteillä, esim. antamalla käyttöön ja käyttämällä yksinkertaista suojavaatetusta (esim. suojakäsineet, pölysuojamaski).

Taso 2 – keskinkertainen vaara: Koskee töitä, joissa käytetään terveydelle vaarallisia, syövyttäviä tai helposti syttyviä aineita. Vaaran minimointi, mikäli teknisesti mahdollista, valitsemalla vähemmän vaarallisia tuotteita (korvaus). Jos tämä ei ole mahdollista, teknisten suojatoimenpiteiden käyttö, esim. poistoimu, puhallin, sulku. Henkilökohtaisen suojavaatetuksen pakottava käyttö. Työpaikan raja-arvojen (OEL) selvittäminen mittaamalla. Jos OEL ylittyy, riskien arvioinnin toistaminen ja tehokkaampien toimenpiteiden määrittäminen.

Taso 3 – korkea vaara: Koskee myrkyllisten tai syöpää mahdollisesti aiheuttavien aineiden käsittelyä. Vaaran minimointi korvaamalla tai suljettujen järjestelmien avulla. Työpaikan raja-arvojen mittaus ja noudattaminen. Pääsyrajoitus, myrkkyjen lukitseminen pois.

Taso 4 – erittäin korkea vaara: Koskee vain syöpää aiheuttavia aineita. Ei oleellista lattian-/laatanasennustöissä.

Korvausvelvollisuus (GefStoffV § 6, kohta 1, alakohta 4)

Tarkastus, onko saatavana tuotteita, joiden terveydellinen riski on alhaisempi. Vaarallisten tuotteiden korvaaminen vähemmän vaarallisilla tai vaarattomilla tuotteilla, jos se on teknisesti mahdollista ja sitä voidaan edellyttää. Menetelmien tai olosuhteiden muuttaminen, jos näin voidaan jättää vaaralliset tuotteet pois tai vaarallisten aineiden esiintymistä työpaikalla voidaan vähentää. Jos vaaran selvittämisestä huolimatta käytetään vaarallisia aineita, vaaditaan selvitystuloksen kirjallinen dokumentaatio sekä perustelu käytölle. Hyvänä apuna soveltuvien korvausmahdollisuuksien suhteen toimivat alakohtaiset TRGS:t (vaarallisia aineita koskevat tekniset määräykset), kuten esim. TRGS 617.

Valvontavelvollisuus (GefStoffV § 6, kohta 1, alakohta 6)

Työnantajan on selvitettävä, onko työpaikan raja-arvoja noudatettu. Tämä voi tapahtua työpaikkamittauksilla tai muilla samanarvoisilla arviointimenettelyillä. Jos työskennellään korvaavilla tuotteilla TRGS 617:n mukaisesti, työnantaja saa olettaa, että työpaikan raja-arvoa noudatetaan. Mittaus ei ole tässä tapauksessa tarpeen.

Toimintaohjeet (GefStoffV §§ 14)

Työpaikka- ja tuotekohtaisten kirjallisten toimintaohjeiden laatiminen ja niiden julkaiseminen yhdessä vaaraa koskevine ohjeineen, suojatoimenpiteiden ja käyttäytymissääntöjen määrittelyineen, vaaratapausta koskevien ohjeiden, ensiapu-, hävittämis- jne. ohjeineen. Toimintaohjeet on laadittava ymmärrettävään muotoon. Opastukset on suoritettava ennen vaarallisia aineita käsittäviin töihin ryhtymistä ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa.

Tiedotusvelvollisuus (GefStoffV § 14, kohta 2)

Asianomaisten työntekijöiden opastaminen ja kuuleminen tutkimuksista, vaaroista, suojatoimenpiteistä, mittaustuloksista jne.

GISCODE

GISCODE on saksalainen rakennustuotteiden luokitusjärjestelmä. GISCODE kokoaa yhteen yhden tietyn raaka-aineryhmän tuotteet, joilla on työstäjälle samankaltainen terveysvaara. Tämä mahdollistaa kullekin tuotteelle tarpeellisten suojatoimenpiteiden helpon ja nopean valinnan. GISCODE-koodit saadaan rakennusalan ammattiliitosta sekä vastaavista teollisuus- ja käsityöläisliitoista. Vaikka merkintävaiva on yhteensä vähäisempi, käyttäjä saa suuren määrän turvallisuutta.

Merkintä tapahtuu käyttöturvallisuustiedotteisiin sekä tuoteastioihin ja teknisiin tietolehtiin omavastuullisesti valmistajan toimesta.
Usein tavattavia GISCODE-koodeja ovat esimerkiksi

• GISCODE W2+        

vesiohenteinen pintakäsittelyaine, liuotinainepitoisuus kork. 5 %, N-metyylipyrrolidoniton

• GISCODE W2/DD+  

Vesitiiviste isosyanaattipitoisella kovetteella, liuotinainep. kork. 5 %, N-metyylipyrrolidoniton

• GISCODE Ö10+       

Öljyt/vahat, liuotinaineettomat, oksiimiton

Kattava yleiskuva löytyy täältä (https://www.wingisonline.de/GISCodes.aspx?codeid=2).

TRGS 610

Tekniset säännöt ovat suosituksia ja teknisiä ehdotuksia, ennen kaikkea työ- ja terveyssuojelun alueella, jotka suosittelevat tapaa lain, asetuksen, teknisen kulun jne. noudattamiseksi. Tekninen sääntö vaarallisille aineille 610 (TRGS 610) säätelee "Erittäin liuotinainepitoisten esipinnoitteiden ja liimojen korvaavia aineita ja korvaavia menettelyjä lattia-alalla"

Painos: Tammikuu 2011

TRGS 610 (GMBI 3/2011) jakaa lattiapäällystys- ja parkettitöiden esipinnoitteet ja liimat aina niiden sisältämien liuotinainemäärien mukaan seuraaviin 4 kategoriaan:

• Ei sisällä liuotinainetta: 0 - 0,5 % liuotinainetta
• Sisältää vain vähän liuotinainetta: kork. 5 % liuotinainetta
• Sisältää liuotinainetta: 5 - 10 % liuotinainetta
• Sisältää runsaasti liuotinainetta: yli 10 % liuotinainetta

Liuotinaineet on siinä määritelty nestemäisiksi, helposti haihtuviksi, orgaanisiksi aineiksi, joiden kiehumispiste on < = 200 °C. Työsuojelun mukaisesti näin mitataan kaikki sellaiset aineet ja ainesosat, joita vapautuu jo tuotteen työstön aikana vaarallisina höyryinä.

TRGS 610 antaa selkeät ratkaisukriteerit selvitys- ja korvausvelvollisuuteen. Näin on oletettava, että erittäin runsaasti liuotinaineita sisältäviä esipinnoitteita ja liimoja lattia-alueella käytettäessä TRGS 900:n mukaiset yksittäisten ainesosien työpaikkaraja-arvot ylitetään. Siksi erittäin runsaasti liuotinaineita sisältävät tuotteet on korvattava tuotteilla, jotka eivät sisällä liuotinaineita. Uutta muokatussa TRGS 610:ssä on, että nyt ei mainita, kuten tähän asti, ainoastaan liuotinaineista vapaita dispersioliimoja (GISCODE D 1), vaan myös SMP-liimat (GISCODE RS 10) ja liuotinaineettomat PU-liimat (GISCODE RU 0,5 ja RU 1) hyväksytään korvaaviksi aineiksi. Näin kaikenlaisissa lattianpäällystystöissä on nyt käytettävissä liuotinaineettomia, teknisesti kypsiä vaihtoehtoja.

PALLMANN-tuotteet, jotka kuuluvat TRGS 610:n voimassaoloalueelle ja vastaavat siinä annettua suositusta, on merkitty esimerkiksi merkinnällä "GISCODE D1, GISCODE RS 10 tai GISCODE RU 1".

TRGS 617

Tekniset säännöt ovat suosituksia ja teknisiä ehdotuksia, ennen kaikkea työ- ja terveyssuojelun alueella, jotka suosittelevat tapaa lain, asetuksen, teknisen kulun jne. noudattamiseksi. Tekninen sääntö vaarallisille aineille 617 (TRGS 617) säätelee "Erittäin liuotinainepitoisten parkettien ja muiden puulattioiden pintakäsittelyaineiden korvaavia aineita"

Painos: Helmikuu 2017

TRGS 617 jakaa parkettien ja muiden puulattioiden pintakäsittelyaineet aina niiden sisältämän liuotinainemäärän mukaisesti seuraaviin 4 kategoriaan:

• Ei sisällä liuotinainetta: 0 - 0,1 % liuotinainetta
• Sisältää vain vähän liuotinainetta: kork. 5 % liuotinainetta
• Sisältää liuotinainetta: 5 - 15 % liuotinainetta
• Sisältää runsaasti liuotinainetta: yli 15 % liuotinainetta

Liuotinaineet on siinä määritelty nestemäisiksi, helposti haihtuviksi, orgaanisiksi aineiksi, joiden kiehumispiste on < = 250 °C. Työsuojelun mukaisesti näin mitataan kaikki sellaiset aineet ja ainesosat, joita vapautuu jo tuotteen työstön aikana vaarallisina höyryinä.

TRGS 617 antaa selkeät ratkaisukriteerit selvitys- ja korvausvelvollisuuteen. Näin on oletettava, että erittäin runsaasti liuotinaineita sisältäviä parkettien ja muiden puulattioiden pintakäsittelyaineita käytettäessä TRGS 900:n mukaiset yksittäisten ainesosien työpaikkaraja-arvot ylitetään. Siksi erittäin runsaasti liuotinaineita sisältävät tuotteet on korvattava tuotteilla, jotka eivät sisällä liuotinaineita.

PALLMANN-tuotteet, jotka kuuluvat TRGS 617:n voimassaoloalueelle ja vastaavat siinä annettua suositusta, on merkitty esimerkiksi merkinnällä "GISCODE W2+, GISCODE W2/DD+ tai GISCODE Ö10+".

The requirements for “replacement substance(s), replacement procedures, and restrictions on use of chromate-based cements and chromate-cement-based formulas” originally regulated in TRGS 613 were transferred to Appendix XVII of the REACH regulation in 2009, and appear there under the entry No. 47.

This standardises the use of low-chromate cements and cement products. According to this, the use of non-low-chromate products is prohibited. The background is that cement and cement-based products with humidity have strong alkaline reactions (alkaline effect). Contact with skin or eyes can cause irritation or chemical burns. Portland cements can also contain traces of soluble chromate (VI) salts. This chromate is considered a trigger for certain skin allergies, the so-called “bricklayer’s itch”.

Cements and cement-based products have been divided into the following 2 categories in TRGS 613:

• low-chromate:
  <= 2 ppm soluble chromate (→ GISCODE ZP 1 label)
• non-low-chromate:
  > 2 ppm soluble chromate

Through our monitoring in quality assurance, we ensure that all cementitious Uzin and codex products always adhere to the specifications from the REACH regulation. They carry the notation “low-chromate as per directive EU-VO 1907/2006 (REACH) – GISCODE ZP 1.”